Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että kansalaisten on hyvin vaikea huomata, jos esimerkiksi ministeriöstä kuuluukin enemmän ministeriön virkamiesten kuin ministerin ääni. Kuva: Roope Kariniemi

Virkamiesten valmistelutyö voisi olla nykyistä läpinäkyvämpää, sanoo valtio-opin professori – ”Virkamiesten valinnat eivät ole poliittisesti neutraaleja”

Koronavirus nosti suomalaisia virkamiehiä kaiken kansan tietoon. Myös poliittiset virkanimitykset ovat puhuttaneet kuluvana vuonna. Mutta kuinka paljon virkamiehillä oikeastaan on poliittista valtaa?

Virkamiesten tekemä valmistelutyö ei välttämättä ole Suomessa tarpeeksi läpinäkyvää. Näin ajattelee valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

– Kun virkamiehet käyvät läpi päätöksenteon vaihtoehtoja, siellä käytetään valtaa. Kansalaisten kannalta olisi hyvä, jos myös näistä vaihtoehdoista päästäisiin keskustelemaan, Ruostetsaari sanoo.

Muodollisesti virkamiesten ja poliitikkojen välinen työnjako on se, että virkamiehet valmistelevat asioita, joista poliitikot sitten päättävät. Ruostetsaaren mielestä on kuitenkin yleisesti tiedossa, että virkamiesvalmistelussa tehdään poliittisluontoisia päätöksiä.

– Virkamiesten valinnat eivät ole poliittisesti neutraaleja, hän sanoo.

Esimerkki virkamiesten vahvasta valta-aikakaudesta on 1990-luku, kun laman seurauksena valtionvarainministeriön virkamiehillä oli erityisen paljon vaikutusvaltaa siihen, mihin menoleikkaukset kohdistuvat.

Mutta onko nyt havaittavaissa merkkejä siitä, että virkamiesten valta kasvaa myös tämänhetkisen talouskriisin seurauksena?

– Ei samassa määrin. Nyt korona-aikana uutta on ollut se, että velkaantumisesta on puhuttu vähemmän ja sitä on kauhisteltu vähemmän, Ruostetsaari toteaa.

Lue keskustelu täältä.